Tulevan joulun tienoolla tulee vuosi täyteen ku alotin sijoittamisen (M21 ja olo on niiku ois alottanu liian myöhään :D) ja oon sinne laittanut mitä pystynyt, joskus enempi joskus vähempi mutta aina kuussa tulee jotain laitettua. Aattelinpahan kysästä mitä ne jotka sijoittaa on mieltä mun salkusta.

Varmana on parannuksen varaa hajautuksessa mutta omasta mielestä oon jokseenkin järkeväksi saanut tuota.

Suomessa ehkä liikaa painoa mutta kertokaa mitä mieleen tulee ihan vapaasti ja jakakaa vaikka mitä ite suositte niin saanpahan enemmän mihin perehtyä.

Sanavapaa toisinsanoen, kiitos.

Rupeaa olemaan jaksaminen tämän talouden tasapainoittelun kanssa aika tiukalla. Postauksen tarkoitus on hieman saada näkökulmaa ja hieman myös päästellä anonyymisti höyryjä kun näistä ei viitsi hirveästi huudella julkisesti.

Taustatietoja:

Ikä 32v

Tulot: brutto 4400e/kk ja netto 2780e/kk

Velat: 35 000e useita eri velkojia, pääosin vakuudettomia kulutusluottoja

Lyhennykset: 950e/kk

Pakolliset menot: 1300 (Asuminen, julkinenliikenne, lapsen elatusmaksu, vakuutukset, ja sähkölasku)

Edit puuttuvia toistuvia semipakollisia kuluja: n. 285e ( iltapäiväkerhomaksut, lapsen harrastusmaksut, netti, puhelinlasku oma+tyttären, muut lapsen hankinnat kuten ulkoiluvaatteet ja koulun retket yms.)

Otan vastuun kaikista veloistani. En ole yhtään uhriutujatyyppiä, mutta nyt rupeaa pikkuhiljaa väsyttämään. Huostaanonttotaustainen. Olen 17-vuotiaasta ollut täysipäiväisessä työssä. Toki täysi-ikäistyttyä tuli ehkä ravattua yli varojen kuppiloissa muutaman vuoden. Muuten olen mielestäni aika vastuullisesti elänyt jos ei nyt pari yksittäistä alle 1000e heräteostosta vuosien varrella oteta huomioon. Tuntuu vaan että kokoajan maksan "muiden laskuja" ja vaikka kuinka menen uralla eteenpäin ja tienaan enemmän, jää käteen vähemmän. Tässä tarinassa on kaksi velkataakkaa. Ensimmäinen koostui siitä, että kävin oikeudessa omaa vanhempaa vastaan vastaajana vuosien hyväksikäytöstä. Kaksi kertaa. Koska tapahtumaa oli vaikea näyttää toteen vuosien jälkeen, sain 20-vuotiaana yhteensä yli 12k laskun oikeudenkäyntikuluina. Vitutti kuin pientä oravaa, ja meinasin jos silloin luovuttaa epätoivon alla. Ajattelin kuitenkin että tämä kun on hoidettu, niin saan jatkaa elämääni ja parin viikon lamaantumisen jälkeen otin itseäni niskasta kiinni. Tapasin tuolloin myös tulevan lapseni äidin, joka toi toivoa. No olin silloin matalapalkkaisessa työssä ja menossa armeijaan, joten vaikka parhaani yritin, ne (ja pari luottokauppasopimusta, aika pieniä summia) meni ulosottoon, jonne makselin niitä myöhemmin. Menetin luottotiedot samalla. Silloin muuten ulosotto otti jokaisessa kuukaudesa 50e ulosottomaksun. Onneksi niin ei enää käsittääkseni toimita.

2018 meille syntyi lapsi. Lapsen äiti toimi kauneusalan yrittäjänä. Sain luottotiedot takaisin 2-vuotta viimeisen velan maksusta, eli 2019. Olin onneni kukkuloilla, että köyhistä ja rikkonaisesta lähtokohdista huolimatta olin päässyt tasapainoon elämässä. Palkitsin itseni ostamalla itselleni fillarin ja yhtäkkiä palkasta jäikin kuussa muutama satanen ylimääräistä ja rupesin sijoittamaan kryptoihin melkein kaiken ylimääräisen ja talous rupesi tasoittumaan. Ostin auton, laitettiin lapsi yksityiseen päiväkotiin. Kunnes tuli pandemia. Lapsen äiti kauneusalan yrittäjänä otti ison iskun taloudellisesti, mutta päätti kuitenkin että siirtyy vuokratuolilta pois ja perustaa oman. Autoin tätä taloudellisesti ja tein liiketoimitasuunnitelmaa, budjettia, remppaa yms liiketilaan. Vaikutti siltä että selvittiin siitäkin.

2020 Joulukuussa tippui pommi. lapsen äiti kuitenkin kertoi, että hänellä on kaikessa hiljaisuudessa vuosien varrella kertynyt 75k velkaa kulutusluottoina, luottokortteina, yrityksen velkana. Mietin hetken että oliko tämä tässä, mutta lapsen tulevaisuuden vuoksi päätin että yritän vielä auttaa hänet suosta. Haettiin puoliso takuusäätion takaukseen jonka raja oli 34k ja ruvettiin raivolla lyhentämään hänen velkoja. Myin auton, kaikki sijoitukseni (20k, nykyarvossa yli 150k), joiden tarkoitus oli taata vakaa tulevaisuus. Sovittiin että hän maksaa vain lapsen päivähoidon, ja loput suoraan velkoihin. Hän sai vuodessa takuusäätiön takauksen. Firma meni nurin ja puoliso jäi pitkäaikaistyöttömäksi ja periaatteesa sama vastuujako taloudesta jatkui pakosta. Joka kuukausi velkaannuin lisää. Ero tuli 2025 syksyllä. Lapsi kulkee viikko-viikko. Jätin kaiken lasten äidille, koska minulla sentään oli työtä ja pystyin jotenkin lyhentämään lainoja ja hankkia kotiin pakolliset hounekalut. Kuitenkin päädyin maksamaan eron jälkeenkin lasten äidin muita kuluja, kuten ruokaa, sähköjä, kuukausilippuja julkiseen liikenteeseen, että siellä olisi jokseenkin mahdollista elää. Tiedän, että se ei ole minun vastuu, mutta lasten hyvinvointi on minun kryptoniittia. Sekään ei auta että lasten äiti on ajoittain mielenterveysongelmien johdosta melkein itsetuhoinen. Olen tehnyt huoli-ilmoituksia.

Nyt minulla on 35 tuhatta vakuudettomia luottoja useammalle eri luotonantajalle ja palkkapäivänä käteen jää laskujen jälkeen 300e. Senverran investoin ylivarojeni että keväällä ostin lenkkitossut, että pysyn jotenkin järjissäni liikkumalla.

Tuntuu vaan niin helvetin epäreilulta, että en käytä päihteitä, en uhkapelaa, enkä muutenkaan kuluta ja silti elän tiukemmin kuin moni toimeentulotuella. Joka helvetin kuukausi joudun miettimään mistä raavin parisataa ylimääräistä, että saan talouden pidettyä kasassa. Olen kai jonkun mittarin mukaan keskituloinen, mutta en pysty taloudellisesti edes käymään hammaslääkärissä. Päätin joskus että luottotietoihin en ota enää ikinä merkintää ja pärjään itse. Tarpeeks pitkään kun poltti kynttillöitä kummastakin päästä päätin että takuusäätiö on varmaan ainut vaihtoehto. Juttelin just takuusäätiön talousneuvojan kanssa ja ne sano että hae ensvuonna itse takausta, kun olen pariviikkoa sitten ottanut anyfinilta 20000 yhdistelylainan, että vapautan 45e/kk kassavirtaa. Senttiäkään en siis velkaantunut lisää.

Tienaan liikaa, että olisin missään vaiheessa voinut edes yksittäistä harkinnanvaraista tukea saada kelalta tai sosiaalitoimelta vaikkapa lapsen harrastuskuluihin tai muuttoon, huonekaluhin. Vyöryttäminen on pyörinyt mielessä, mutta se ei ole mahdollista kun talous on käytännössä - 200e joka kuukaus, niin enemmän kysymys on että minkä laskun eräpäivää siirtää. Tavallisista pankeista olen yrittänyt saada järjestelylainaa, mutta ne kaatu jo hakuvaiheessa positiiviseen luottorekisteriin.

Kiitos että jaksoit lukea tänne asti. Voi olla että häpeissäni poistan tän julkaisun myöhemmin. Arvostan jos sinulla on yhtään mitään ideoita, miten tätä savottaa vois lähteä purkamaan.

I trimmed today about 55% of my Kesko position at around €25/share.

Two main reasons:
1. Valuation started to shift from fair to fairly expensive territory. While the Dahl acquisition makes strategic sense, Kesko is paying a premium valuation, and integrating an acquisition of that scale always carries a risk.
2. Kesko had increased to nearly 25% of my total portfolio.

I still hold the remaining 45%, but I'm looking to reallocate the proceeds into companies on the OMXH with more attractive P/E multiples and solid, reliable dividend yields as funds are in equity savings account.

The candidates currently on my radar:
1. Elisa, had a difficult year with the brand and churn, but I wonder if they can turn the ship. Pricing seems attractive right now.
2. Valmet, a lower multiple and solid upside potential, but already have quite a bit of UPM, StoraEnso which are in similar industry sector.
3. Sampo, reliable divident
4. Huhtamäki, current valuation seems attractive as well.

Any thoughts of the above companies and their valuations?

En tiedö kuuluuko suoraan tänne, mutta kokeillaan..

Taustaksi, minulla on useita käyttötilejä nimettynä tietyille rahoille, jotta pysyn budjetissa helpommin. Täällä mm. Autolle tili, harrastuksille tili sekä lemmikeille yms.

Huomasin juuri yhdeltä tililtäni (jonne siis vain säästän rahaan isompia hankintoja varten) että sieltä on Stripe kuukausittainen tilaus tai maksu käynnistynyt noin 60€
Koitin kaikki sähköpostit ja kaikki koluta etsiäkseni jotain tilausta tai vastaavaa, tuloksetta. En keksinyt järkevää selitystä tälle maksulle enkä löytänyt miten sen voisin perua, koska minulla ei ole mitään Stripe tiliä..?

Nukkumaankin pitäisi mennä, mutta ahdistukselta en tiedä saanko unta. Siirsin tililtä rahat pois kokonaan toiselle, liekö auttaa jos minut on hakkeroitu, toki tämä ensimmäinen veloitus on mennyt jo liki kk sitten.

Tässä subissa toistuu yksi asia: moni sijoittaa rahastoihin, joiden kulut ovat moninkertaiset siihen nähden, mitä nykyään tarvitsee maksaa. Kaksi asiaa kannattaa tarkistaa: rahaston kulusuhde ja välityskulut.

1. Kulusuhde (TER)

Laajoissa indekseissä 0,05 % tai alle pitäisi olla nykyään normi.

Esimerkiksi:
Amundi Prime Global UCITS ETF Acc: 0,05 %
Amundi Core MSCI USA UCITS ETF Acc: 0,03 %

Silti moni maksaa 0,3 % tai enemmän eli noin yli kuusinkertaisesti. Ero kuulostaa pieneltä, mutta TER peritään joka vuosi koko salkusta. Laskin esimerkin: 200 €/kk 30 vuotta, 7 % vuosituotto ennen kuluja ja samat välityskulut. TER 0,30 % tuottaa n. 218 600 € ja TER 0,05 % n. 228 900 €. Eroa on noin 10 000 € käytännössä samasta indeksistä.

2. Välityskulut

Nordnetin ETF-kuukausisäästössä maksetaan 2,5 €/kk palvelumaksu. 200 €/kk:lla se on 1,25 % jokaisesta sijoitetusta eurosta.

Interactive Brokersissa (Tiered) Euroopan pörsseissä kulu on 0,05 %, mutta vähintään 1,25 € per osto plus pienet sivukulut. 200 € kuukausittain: n. 0,65 %, eli puolet Nordnetin kuluista.

Kulut vaihtelevat paljon ostosumman mukaan, mutta pointti pysyy: pienissä ostoissa kiinteä kulu syö prosentuaalisesti paljon.

Pari huomiota ennen kuin kaikki vaihtavat välittäjää:

Välityskulu maksetaan kerran, TER joka vuosi.

IBKR on ulkomainen välittäjä, joten myyntien ilmoittaminen verottajalle on omalla vastuullasi.

Prime Global kattaa vain kehittyneet markkinat. Jos haluat kehittyvät markkinat mukaan, tarvitset erillisen ETF:n, jossa TER on korkeampi.

TER ei kerro kaikkea, joten katso myös tracking difference.

Ei sijoitusneuvontaa. Tarkista hinnastot itse, koska ne muuttuvat.

Olen n. 20v:stä asti tunkenut kaikki ylimääräiset matalakuluisiin osakeindekseihin, olen nyt 33v. Moni tuntuu pitävän esim 3kk palkan verran puskuria jossain 0-3% tuoton rahastossa/tilillä, minä en. Puskurini ovat osakeindekseissä, osana muita sijoituksia.

Jos tulee yllättäviä suuria kuluja niin otan ne indekseistä. On ne tappiolla tai ei, tulee veroseuraamuksia tai ei.

Jos olisin pitänyt aina esim 10k puskuria jollain korkotileillä, olisi jäänyt arviolta 7-10k tuotot saamatta.

Pointti on se, että saa osua tuulettimeen aika helkkarin kovaa, usein ja/tai huonolla hetkellä, jotta puskurin pitäminen jossain 0-3% koron ratkaisuissa voittaisi osakeindeksit.

Monet kammoaa sijoitusten realisoimisen verojen laukeamista, mutta musta on ihan okei ottaa sieltä tonni tai pari silloin tällöin jos ja kun taloudellisia yllätyksiä tulee. Se pysyy silti paljon parempana vaihtoehtona, varsinkin jos yllätykset on alle tonni/vuosi (verovapaus).

Moikka! En tiedä onko tää yhtään oikea kanava tähän, mutta päätin nyt kokeilla. Tarvitsisin mun 18-25-vuotiaiden sijoittamista tutkivaan opinnäytetyöhön lisää vastauksia, ja palautuksen määräaika lähenee kokoajan. Kiitos super paljon jos viitsit vastata, kyselyyn menee n. 5min <3

https://link.webropolsurveys.com/S/7FAD97E1C6BC82B6

Täällä yksi sijoittamiseen myöhäisherännäinen M34, hei!

Nordnetin kautta sijoitellut vaihtelevasti tämän vuoden aikana, ja tällä hetkellä n 700e sisällä. Rahat on hajautettu Suomi indeksiin, Norjan Indeksiin, Storebrandin All Countriesiin ja Swedbankin emerging marketsiin. Tarkoituksena oli jatkaa Storebrandin kasvattamista salkun pääpainoksi.

Säästötililtä joutaisi muutama tonni sisään ja ETF puoli kiinnostaa, mutta en ole varma miten sen kanssa toimia;

Teenkö kk säästösopimuksen, jolla ostan koko rahalla (3000e) esim SPYI, jonka jälkeen muutan sopparin 300e/kk säästöksi, mutta kuitenkin niin, että todellisuudessa sijoitan vain kerran kuukaudessa 150e ja ostot tapahtuvat 2kk välein. Kk-sopparin 2.5e pätee silloinkin, eikö?

Vai työnnänkö tuon 3000e Storebrandiin ja jatkan elämääni lisäämällä sinne sen 150e/kk?

Miten arvon raati tekisi? Tarkoituksena sijoitella mahdollisesti loppu työikä.

Satuin saamaan 2500€ rahaa, enkä tiedä miten järkevimmin tuon käyttäisin. Mitään akuutteja hankintatarpeita ei ole.

Autosta osamaksua (4,9% korko) jäljellä 7000€, viimeinen erä 2000€.

Opintolainaa (2,4% korko) jäljellä 14 000€.

Ei muita lainoja.

Puskuritilillä kolmen kuukausipalkan verran.

Maailman indeksirahastossa n. 1000€ (aloitin rahastosäästämisen vasta n. 9kk sitten).

Kannattaisiko tuolla koko 2500€:lla lyhentää korkeakorkoisinta lainaa, vai lyödä kaikki rahastoon? Vai mahdollisesti jakaa näiden välillä? Kiitos ajatuksista.

Erinäisistä syistä johtuen tilanne on:

Säästötili 6000€

Määräaikainen talletustili 24000€. Korko 2.55%

Nordnet 27000€ josta opintolainaa 7500€, vuoden alussa sama llsää

Muuta velkaa kuin opintolaina ei ole. Mietin pitäskö tilannetta muuttaa, mut toisaalta jos otan enimmäissumman opintolainaa ja elämä heittää häränpyllyä ni voin maksaa sen yksinkertaisesti pois?

Olisiko parempia mietteitä tarjota?

Aiempaan lahjaverokeskusteluun liittyen tuli mieleeni - verottaja ilmeisesti haluaisi aina että yksityishenkilöiden välisissä lainoissa tehdään velkakirjat ja maksusuunnitelmat (jotta varmistutaan ettei kyse ole lahjasta). Jos nyt vaikka lainaisin 10000 euroa kaverilleni ja sanoisin "maksa kun maksat, käteinen ok" niin voisiko verottaja suuttua tästä? Tai jos tehdään velkakirja jossa todetaan että Johannes on nyt Aapelille kymppitonnin auki, maksusuunnitelma 400€/kk ja jotkut haistapaska korot mukaan mutta käytännössä lainanlyhennys tapahtuisikin käteisellä - onko tämä kiellettyä?

Moi! Sain perintöä 200k rahana. Ja verot siitä maksetaan 6-12kk päästä. Pistin jo 50k korkosäästötilille ja 100k sijoittanut.

Iskä sanoi että hän voisi maksaa minun osuuden veroista mitä tuosta nyt tuleekaan. Kiinnostaako verottajaa jos vaan laitan iskälle maksutiedot ja hän maksaa ne tililtään?

En jaksaisi aina avata pankin sovellusta vain osakekurssien seurantaan. Mikä olisi hyvä tähän?

Täällä kysytään aika usein, kannattaako uuden auton hankkiminen. Ajattelin kuvata oman, mielestäni hyvän tapani laskea auton vaihtamisen kustannuksia.

Vaihtoa harkitessa auton hinta on vain yksi osa laskelmaa. Olennaista on suunnitella auton kustannukset sen odotetun pitoajan mukaisesti. Jos ajat paljon, pitoaika on usein lyhyempi kuin jos ajat vähemmän, koska auton tekninen käyttöikä kuluu nopeammin. Tee siis laskelmat sille ajalle, jonka realistisesti arvioit pitäväsi autoa omassa käytössäsi.

Tärkeimmät laskettavat tekijät ovat:

1. Arvonalenema. Auton arvo alenee yleensä koko ajan. Arvonalenema on yleensä kaikkein suurin kuluerä autossa, mutta myös vaikeimmin arvioitavissa oleva. Delfoin oraakkelikaan ei oikeasti osaa laskea arvonalenemaa, mutta yritä parhaasi. Arvonaleneman suuruus riippuu pääasiassa auton iästä ja ajokilometreistä. Käytetyn auton arvonalenemaksi voi yleensä laskea 15-20 prosenttia vuodessa ja uuden auton arvo alenee parin ensimmäisen vuoden aikana nopeammin.

2. Energiakustannus. Laske auton todellisella tai arvioidulla keskikulutuksella, energian hinnalla ja ajomäärällä vuosittainen energiakustannus. Jos auto kuluttaa esimerkiksi 5 l/100km, polttoaineen hinta on 2,5 €/l ja ajat vuodessa 10000 km, on energiakustannus 1250 euroa. Sähköauton osalta tulee arvioida kotilatauksien ja maksullisten pikalatausten osuus realistisesti. Kotona lataat ehkä 10 snt/kWh, mutta pikalaturilla hinta onkin helposti nelinkertainen. Hybridiautojen osalta puolestaan pitää myös arvioida, kuinka paljon matkaa ajetaan sähköllä ja bensiinillä.

3. Ajoneuvo- ja käyttövoimavero. Traficomin laskurilla.

4. Autovakuutus. Valitse mieluisan vakuutusyhtiön verkkolaskuri ja laske, paljonko vaihtoehtojesi liikenne- ja kaskovakuutukset maksaisivat. Sähköautojen ja uusien autojen vakuutukset ovat kalliimmat kuin vanhempien polttomoottoriautojen.

5. Huolto-, korjaus- ja rengaskustannukset. Kaikkia autoja pitää huoltaa, niitä pitää korjailla ja niihin pitää hankkia uusia renkaita. Saatat tarvita myös renkaanvaihto- ja kausisäilytyspalveluita. Auton huoltokustannukset on suhteellisen helppo arvioida etukäteen. Sähköautoa huolletaan harvemmin ja huollot ovat halvempia. Tämä vaihtelee merkkikohtaisesti. Korjauskustannusten osalta arviointi on vaikeaa, jopa täysin mahdotonta. Vanhempaan autoon tarvitsee paljon remonttia, uudempaan yleensä vähemmän. Tehdastakuun alainen uudenkarhea auto ei kaipaa korjauksia, kun viat korjataan takuuseen. Sähköauton renkaat ovat yleensä kalliimmat verrattuna tyypilliseen polttomoottoriautoon. Kristallipallon kiillottaminen auttaa laskelman tekemistä, jos sellaisen sattuu omistamaan.

6. Luottokustannukset. En ota tässä mitään kantaa siihen, miten sinun pitäisi autosi maksaa. Osa haluaa maksaa edullisemman auton käteisellä ja ajaa auton paaliin. Osa haluaa kalliimman ja uudemman auton rahoituksella. Osa ostaa uuden ja kalliin auton käteisellä ja ajaa sen 15 vuoden päästä paaliin.

Jos tarvitset rahoituksen autoosi, on usein halvinta hankkia osamaksurahoitus autoliikkeestä. Autoliikkeiden rahoituksissa on matala korko, mutta korkeat kulut, mikä vaikeuttaa vertailua. Olennaista on vertailla todellista vuosikorkoa, joka sisältää luoton perustamismaksun, kuukausittaisen käsittelymaksun sekä nimelliskoron. Pankin kulut ovat yleensä paljon edullisemmat, mutta nimelliskorot korkeammat.

Autorahoitus mitoitetaan omaan talouteen sopivaksi. Mielestäni vanha nyrkkisääntö 20/4/10 on edelleen kelvollinen ohjenuora autorahoituksen mitoittamiseen: Maksa autosta 20 % käsiraha, ota rahoitus enintään 4 vuodeksi ja rajaa kuukausierä korkeintaan 10 prosenttiin tuloistasi.

Jotkut hankkivat auton ilman käsirahaa ja ottavat lainaan ison jäännöserän, jolloin autoa ei koskaan ole tarkoituskaan hankkia omaksi. Menetelmän etuna on, että aina voi ajaa uudella autolla ja autoilun kustannukset ovat etukäteen hyvin tiedossa. Auto ajetaan viimeistään rahoituskauden lopussa autoliikkeeseen, joka ostaa auton, kuittaa jäljellä olevan rahoitusosuuden ja myy sinulle uuden auton samanlaisella sopimuksella. Auton arvo alenee kuitenkin parin ensimmäisen vuoden ajan nopeammin kuin laina lyhenee. Auton voi tuolloin joutua myymään isollakin tappiolla, jos käsirahaa ei ole käytetty ja jäännöserä on suuri. Yleensä ongelma lievenee ja poistuu ajan myötä, kun lainakin lyhenee. Tavoitteena on siis periaatteessa mitoittaa jäännöserä vastaamaan auton arvoa rahoituskauden lopussa. Suuremmalla käsirahalla ja ilman jäännöserää sitoutuu osa lyhennyksestä aina autoon pääomana, jolloin auto toimii osana seuraavaan auton maksua. En ole itse koskaan ottanut jäännöserälainaa enkä pidä sitä hyvänä ajatuksena, mutta menetelmällä on kannattajansa.

Joka tapauksessa autoilun kustannuksiin ei lasketa autorahoituksen kuukausierää, vaan rahoituksen korot ja kulut. Kuukausierä muodostuu käytännössä: arvonalenemasta, koroista, kuluista ja autoon sitoutuvasta pääomasta. Näistä viimeisin ei ole kulu ja arvonalenema on jo otettu ensimmäisenä huomioon. Laske siis vain korot ja kulut mukaan. Rahoituksen yksityiskohdista riippuen voi käydä niinkin, että auton kokonaiskustannukset rahoitusajalta ovat pienemmät kuin kuukausierän ja muiden kulujen yhteenlaskettu kassavirtavaikutus. Silloin ikään kuin siirrät rahaa tililtäsi autoosi.

Laske huolellisesti rahoituksen kuukausierä ja kulut esimerkiksi Autorahoituslaskurilla. Laskelmassa tarvittava tieto löytyy kohdasta "Rahoituskulut yhteensä".

--

Näiden kuuden tekijän huomioimisen jälkeen sinulla on valmis laskelma, joka kertoo sinulle, mitä auton vaihtaminen maksaisi. Sen jälkeen voit harkita, onko vaihtaminen sinulle järkevää joko taloudellisista tai muista syistä.

--

Huomio 1. Edellisen autokauppani yhteydessä kävi ilmi, että puoliksi matalakorkoisella rahoituksella hankittu sähköauto tuli kokonaiskustannuksiltaan edullisemmaksi kuin velaton ja paljon halvempi dieselauto. Vaikka arvonalenemassa oli eroa useita tuhansia euroa vuodessa, olivat vanhemman auton energia- ja korjauskustannukset niin suuret, että laskelma kääntyi sähköauton puolelle.

Huomio 2. En ole tässä pohtinut autoon sijoitetun pääoman vaihtoehtoiskustannuksia. Käsirahan voi myös sijoittaa indeksirahastoon, jolloin matala- tai nollakorkoinen rahoitus ilman käsirahaa ja isolla jäännöserällä voi olla edullisempi vaihtoehto kuin käsirahan maksaminen. Se vaatii kuitenkin riskinsietokykyä ensimmäisten vuosien ajalle, jolloin jäljellä oleva rahoitus ylittää auton jälleenmyyntiarvon.

Ajelen tällä hetkellä vanhalla velattomalla polttomoottoriautolla, johon kuluu kuussa n.400e pelkästään bensoihin. Ja olen nyt ruvennut harkitsemaan sähköautoa, koska kilometrejä kertyy vuodessa 20-25 tuhatta. Lisäksi vanha auto kyseessä, niin joka vuosi löytyy jotain laitettavaa. Olisiko taloudellisesti järkevämpää ostaa rahoituksella sähköauto ja ovatko sähköautot nykypäivänä luotettavia? Eniten ehkä mietityttää sähköautojen yllättävät menot kuten korjauskulut. Jos löytyy sähköauton omistavia yksilöitä kertokaa toki kokemuksia.

Hei kaikille! Uusi täällä ja kaipaan henkistä tukea.

Ostimme kiinteistön, hintaluokka neljännesmiljoona.

Kaupat menivät tingatessa ja ehtoja luetellessa. Kaikki saatiin paperille ja summa ok.

Kun saimme hallinnan, myyjä oli vienyt kylpytynnyrin sekä sähköauton latausaseman. Kylpytynnyri maassa kivetyksellä kulkuaukko terassin aidassa suoraan siihen. Latausasema kiinteästi sähköverkkoon kytketty versio.

Myöskin roska-astia puuttui, ja oli oma, ei vuokra.

Myyjä palautti roska-astian, ktynnyrin sanoi vieneensä koska piti sitä irtaimistona. Latausasemasta tokaisi vastaan, kun sanoin sen olleen siinä esittely päivänä; oliko se siinä?? (Ja omituinen virne naamalla)

Reklamaatioomme vastattiin hitaasti. (Reklamaatio kohdennettiin välitysliikkeelle ja myyjälle)

Loppujen lopuksi reklamaation vastukset olivat; kylpytynnyrin myyjä vei siksi koska olimme ilmaisseet että puramme sen pois! Ja latausaseman vei siksi että se oli rikki! Sähköpostissa tuli lupaus että palauttaa kylpytynnyrin.

Sittemmin, kun sain vihdoin myyjän kiinni, hän ilmoitti viestillä että en jaksa olla kanssanne missään tekemisissä, koska reklaamaatiota tulee liikaa. Sen koommin häntä ei saa kiinni, eikä vastaa mihinkään.

Näimme myyjää sattumalta, kysyin että milloin ehdit vastata puhelimeen? Hän käänsi selkänsä ja sanoi ettei jaksa! Käveli pois 🤣

Ihan aikuinen ihminen kyseessä.

Myöskin kauppakirjassa sovitut kustannusten jaot erään keskeneräisen asian suhteen menivät jumiin.... Oltiin sovittu 1000,- max. Kulut ostajalle ja yli menevä myyjälle. Hän ei vastaa mihinkään viestiin, ehdotan 25,- omalle työlle tuntihinnaksi, mikä todennäköisesti menisi vain n. 300-400, - yli tuon 1000,-

Meidän tapauksessa silmiinpistävää oli välitysliikkeen selkeä puolueellisuus myyjää kohtaan. Vaikka jopa lakia rikotaan, ja vähintäänkin hyvää välitys tapaa. Mainitsinko jo muuten ettei energiatodistusta ole vielä näkynyt!

Kustannukset näistä kaikista käsittämättömyyksistä olisi noin 2000-3000 euroa. Myyjä olisi voinut kirjata kaiken ehtoihin näin halutessaan, mutta ei.

Oikeuteen ei kannata mennä (koska kulut isommat), myyjä vaikenee. Välitysliikettä ei kiinnosta.

Mitä kokemuksia muilla ostajilla on???

Kiinnostaisi kuulla tilanteita kun on maksettu perintöveroa, ja miten se on mennyt, onko ollut helppo nakki vai onko jouduttu myymään omaisuutta?

Oma tilanteeni on se että läheiselläni tuli perintönä metsää ja tila maakunnasta. Joutui myymään 600 vuotta suvulla omistuksessa olleet metsät maksaakseen perintöverot kun pankki arvotti tilan yläkanttiin ja myyntihinta olisi jotain paljon pienempää. Pankista ei myönnetty lainaa perintåveron maksuun joten joutui myymään metsät.

Eli tässä tapauksessa perintövero vei köyhdytti sukua mielestäni kohtuuttomasti.

Olisi tosiaan tarkoituksena avata säästötili, mutta en tiedä mihin.

Ensimmäisenä oli kiikareissa monen suomalaisen suosima Nordea, mutta korot eivät siellä lähtökohtaiseati minua paljoa kiehdo. Sitten taas tossa heidän 12kk joustotalletuksessa, missä korko on ihan jees 2,25%, ongelmana on että korko lasketaan vuosittain jakson alimmalle saldolle.

Siksipä siis kysyn ehdotuksia hyvästä pankista, jonne laittaa säästöjä. Tärkeintä on korko ja rajoittamaton nostomahdollisuus, mutta en halua uhrata hyvää käyttöliittymää tai automaattisesti perityn lähdeveron käytännöllisyyttä vain muutamaa promillea suuremman korkotuoton vuoksi. Haluan toki myös talletussuojan ja että kyseessä on maineikas ja luotettava pankki.

Selailin vaihtoehtoina esim Svea Bankia, Bigbankia, Bank Norwegiania ja Ferratumia.

Ehdotuksia, suosituksia tai kokemuksia? Arvostan paljon.

Moi! Onks kellään kokemusta tästä: voiks Terveystalossa olla kirjoilla kahden eri työnantajan kautta samaan aikaan?

Mulla on vakkaripaikka, mut firmalla menee tällä hetkellä heikosti ja hommia on tosi vähän. Nyt tuli tosi hyvä määräaikainen tarjous, jonka haluisin ottaa, mut en vielä haluis lähtee nykysestä. Eli tekisin molempia päällekkäin muutaman kuukauden.

Ongelma on se, että molemmilla firmoilla on työterveys Terveystalossa. Luin täältä jonkun HR-tyypin kommentin, että Mehiläisessä ei voi olla kahden firman kautta kirjoilla yhtä aikaa, nii mietin onks Terveystalossa sama juttu.

Etiikkajutut ei kiinnosta, lähinnä tää:

Onnistuuks Terveystalossa kaks työnantajaa päällekkäin, vai tuleeks siitä joku ongelma?
Näkyyks se jotenki työnantajille, jos on toisenkin firman kautta kirjoilla?

Moi! Oon aloittanut sijoittamisen pari vuotta sitten, maltillisesti. Ajatuksena on ollut, että sijoitan pitkän aikaa 10 - 20 vuotta samoihin kohteisiin. Tavoitteena on luoda tasaista, järkevää kasvua. Riskiä en ole hirveästi halunnut ottaa, koska rehellisesti en ymmärrä sijoittamisesta tarpeeksi, jotta haluisin lähteä kikkailemaan.

Ideana ollut hajauttaa rahastoihin painoarvolla:
- USA (Handelsbanken) 40%
- Eurooppa (Handelsbanken) 20%
- Emerging Markets (Storebrand) 20%
- Pohjoismaat yhteensä (Nordnet) 20%.

Kysymys kuuluu, näettekö tällaisessa strategiassa mitään järkeä vai kannattaisiko pivotoida ja miettiä uusiksi? Siinä kohtaa todennäköisesti pitäisi ottaa joku kirja luettavaksi ETF:istä, tms. Tavoitteena siis 5 - 10% kasvua per vuosi.

Minä ja vaimoni ollaan oltu naimisissa 16v ja olemme asuneet viimeiset 14v rintamamiestalossa.

Kattoremppa on teetellyt tuloaan jo pidemmän aikaa mutta kassa oli nyt siinä kunnossa että saimme teetettyä sen taskusta ilman velkaa.

Ja yhteinen talo niin yhteinen remontti 50:50. Työn osuus on sen verran että molemmat saavat maksimi kotitalousvähennyksen 2100€ tälle vuotta.

Tänään laitoin omat laput verottajalle ja lopussa seisoi kysymys joka sisältää kohdan "en ole saanut lasten kotihoidon tukea".

Minä en ole saanut, rouva on saanut koko vuoden aina 9.10.2026 asti jolloin hän siirtyi äitiyslomalle koska laskettu aika 27.10.2026.

Remontin lasku on maksettu sinä päivänä kun hän oli jo äitiyslomalla mutta vaikuttaako se asiaan?

Riittääkö tosiaan se että saat yhdeltä päivältä lasten kotihoidon tukea kalenterivuodella pilaamaan koko vuoden kotitalousvähennykset?

Yritin etsiä tietoa verottajalta ja tekoälyltä mutta en edelleenkään tiedä uskaltaako rouvan osuuden laittaa tämän vuoden verotukseen?

On jotenkin kohtuutonta että koska säästämme kunnan ja valtion rahoja hoitamalla lapset kotona niin toinen ei saa kt vähennystä? Kun meillä kuitenkin olisi mahdollista pitää lapset hoidossa ja rouva tekisi vaan osa-aikaisia hommia silloin tällöin ja hoito menisi 100% kunnan ja valtion piikkiin...

Kaipaan kommenttia ja henkistä tukea, kiitos

Alkuun keskeiset huomiot:

• Veroprosenttien lähteenä käytetty Veronmaksajien taulukkoa 2026 veroprosenteista, joka perustuu keskimääräisiin veroprosentteihin ilman vähennyksiä ja verotuksen erikoistapauksia: https://www.veronmaksajat.fi/tutkimus-ja-tilastot/tuloverot/palkansaajan-veroprosentit/#094241ab
• Laskelma tehty ensin käsin Excelissä, lopulta varmistettu ja nätitetty ymmärrettävään muotoon Geminin avulla
• Työtunnit on laskettu 157,5h/kk mukaan ja huomioimatta lomia -> vuosittaiset laskelmassa käytetyt työtunnit 1890h (100 %) ja 1512h (80 %)
• Ylläoleva ei tosin huomioi tyypillisesti palkatonta 30min ruokataukoa, joka käytännössä kuitenkin sisältyy työaikaan (tai ei ainakaan ole tehokasta vapaa-aikaa)
• Laskelma perustuu verotuksen perustana olevaan vuosituloon, johon sisältyy myös lomarahat ja mahdolliset lisät/bonusket ym. -> vuosituloa vastaavan kuukausipalkan saa suurinpiirtein jakamalla 12,5 (esim. 40 000€ vuositulo = 3 200€ / kk). Jokainen 10 000€ vuosituloa tarkoittaa 800€ kuukaudessa (sisältäen lomarahat).
• Päällimmäinen toiveeni on että joku todistaisi laskelman vääräksi, eikä kokoaikaisena töissä jatkaminen (luulossa että nettotuntipalkka kasvaisi siirtymällä 80 % työaikaan) tuntuisi niin pahalta

Alkoi siis jälleen lauantaina harmittaa miten vähän vapaa-aikaa kokoaikaisella meikätietotyöläisellä on etenkin kognitiivisella puolella. Työpäivien jälkeen aivokapasiteetti tapaa olla käytetty ja ainoata arvokasta vapaa-aikaa on täydet vapaapäivät. Siitä sitten haaveilemaan nelipäiväisestä työviikosta ja laskemaan 80 % työajan taloudellisia realiteetteja. Omassa tuloluokassa 80 % työajan tuoma nettotulojen vähempi pieneneminen suhteessa bruttotuloihin on ollut tiedossa jo pitkän aikaa, mutta jostakin syystä mieleen pälkähti myös vaikutus tuntipalkkaan.

Koko homman jujuhan olisi saada enemmän tunteja omaan käyttöön, jolloin käteen jäisi vähemmän rahaa. Päässä rakentui kiemurainen kysymys, paljonko minun pitäisi ns. "maksaa välirahaa" vaihtaessani yksi työelämän tunti yhteen vapaa-ajan tuntiin. Ajatuksen logiikka oli, että oma elintuntini on itselleni joka tapauksessa yhtä arvokas kaikkina aikoina, mutta sen rahallinen arvo riippuu käteen jäävästä tuntipalkasta.

Aikani exceliä pyöriteltyäni tuntui että kaavoissa menee jotakin väärin, kun oma työtunnin rahallinen arvo (itselleni) näyttää kasvavan sitä mukaa mitä vähemmän töitä teen. Kolme yritystä ja sparraus tekoälyltä myöhemmin laskelma näyttäisi kuitenkin toimivan juuri niin. Eli tuota vapaa-ajan ja työajan vaihtokaupan tuntihinnan "välirahaa" maksaisikin minulle päin verottaja, mikä ääneen sanottuna lopulta myös loksahti ajatuksissani paikalleen.

Olen toki aina tiennyt miten marginaaliverotus vaikuttaa kuukausittaiseen nettotuloon, mutta tyytynyt ajatukseen että enemmän töitä tekemällä käteen jää joka tapauksessa enemmän rahaa. Nyt kuitenkin tajuntaan iskee todella pahasti päätelmä, että enemmän töitä tekemällä käteen jääkin vähemmän rahaa per antamani työpanos. En tiedä onko tämä ollut kaikille aina ilmeistä, mutta ainakin itse menentin tältä päivää motivaationi antaa työpanostani yhteiskunnalle alenevalla tuntikorvauksella.

Alla siis ihmettelyni pihvi, eli taulukko per kymppitonni vuosituloansiota (tai 800€/kk). Taulukossa korostettuna esimerkki 50 000€ vuosituloista eli 4 000€ kuukausitulosta (sis. lomarahat) ja sitä vastaavat tuntipalkat eri työajoilla. Esimerkissä 100 % -> 80 % työajan muutos siis kasvattaisi työntekijän tuntipalkkaa nettona +1,49€/h tai +7 %.

Kuten alussa todettu, ottaisin mielellään vastaan vielä vertaisarvioinnin laskelmasta, enkä pistä pahakseni jos se todetaankin vääräksi!

Hei,

Harkitsen arvo-osuustilini siirtoa Nordeasta Interactive Brokersille (IB) pienempien välityspalkkioiden ja laajemman markkinavalikoiman takia. Tilillä on useita osakkeita, sekä suomalaisia että ulkomaisia. Hieman arveluttaa, että verotukseen liittyvät ilmoitukset pitää jatkossa hoitaa itse, mutta uskon, että siirto voi olla pitkällä aikavälillä kannattava.

1. Olen lukenut, että siirto pitää käynnistää IB:n puolelta. Pitääkö tämä paikkansa, ja kuinka sujuvasti prosessi eteni käytännössä?

2. Kauanko siirto kesti alusta loppuun?

3. Onko siirrossa verotuksellisia huomioitavia asioita, vaikken myisi mitään? Säilyikö hankintahinta ja hankinta-ajankohta? Mitä muuta kannattaa ottaa huomioon?

4. Nordean hinnaston mukaan ulkomaisen arvopaperin siirto maksaa 70 € per arvopaperi, suomalaisten siirto on 0 €. Onko ETF:t laskettu ulkomaisiksi arvopapereiksi? Tuliko muita yllättäviä kuluja?

Kiitos etukäteen kokemuksista ja vinkeistä!

Hei. Tällaisia kysymyksiä voi tulla tänne paljon, mutta toivottavasti joku osaisi auttaa/avata omia ajatuksia sijoittamisesta henkilölle, joka on pihalla js tietämätön. Olen vajaa 30v töissä oleva henkilö, joka on alkanut kovin miettimään sijoittamisen aloittamista, mutta samalla tietoa itsellä siitä ei ole kovin paljoa ja en edes tiedä, mistä aloittaa, ja paljon kysymyksiä on tähän liittyen. Kukaan läheisistäni ei harrasta sijoittamista, niin sieltä en saa apuja.

Itsellä ei ole kovin suurta intoa esim. jatkuvasti seurata jotain osakekäyriä ja miettiä esim. jatkuvasti uusien osakkeiden hankkimista halvalla tms. vaan enemmän itselle olisi helppo jos olisi jotain sellaisia sijoituksia, johon voisi laittaa palkasta jonkun verran rahaa vaikka kuukaudessa, ja antaa sen ajan kanssa kerryttää mielellään voittoa. Onko tähän oikeat rahastoja vai jotain muuta?

Voiko sijoittamista tehdä itsenäisesti joidenkin sivujen kautta turvallisesti vai olisiko teidän mielestä minun tilanteessani parempi olla yhteydessä esim. oman pankin sijoitusapuun tai johonkin tämän tapaiseen, jossa sitten joku muu hoitaisi näitä asioita puolestani, jos se jotenkin niin toimii? Molempien osalta voi kertoa sivustoja tai tahoja, johon minun kannattaisi tutustua tämän osalta.

Kuinka helppoa sijoitettua rahaa on ns. nostaa käytettäväksi? Mietin tilannetta, jos esim. tulevaisuudessa tulisi eteen oman asunnon hankinta ja käsirahan tarvitsee(asun tällä hetkellä vuokralla, mutta omakoti kiinnostaa kyllä), niin saako tuollaisia vähän isompia summia helpposti ulos ilman kovaakin verotusta niiden osalta vai kannattaako tuollaista pottia kerryttää muuten kuin sijoituksilla?

Kiitos paljon, jos jollakin on aikaa auttaa tämän asian kanssa!