Entinen kilpapelaaja Lauri ”Cyanide” Happonen on kuollut 31-vuotiaana. Lauri Happonen voitti ensimmäisen League of Legends maailmanmestaruuden vain 16-vuotiaana. Kuolinsyy ei tiedossa.

"Sopimus koskee puolustustarvikkeita ja -teknologiaa. Ministeriön mukaan sopimus mahdollistaa jatkossa esimerkiksi tutkimukseen, kehittämiseen tai tuotantoon liittyvät yhteishankkeet maiden välillä."

Luin kyseisen artikkelin ja oli pakko tehdä havainnoillistava kuvake siitä, millä leikkauskohteella on oikeasti väliä ja mitä näistä usein jätetään sanomatta: nykyiset eläkkeet (joihin todennäköisesti tulevaisuudessa nuoremmilla ei ole mitään asiaa).

Tämän leikkauskohteen hyväpuoli on se että se ei vaikuttaisi kannustimiin juuri ollenkaan, siinä missä esim työn verotuksen kiristäminen saattaa oikeasti vähentää verotuloja ja ALV:in nostaminen vähentää kulutusta ja sitä kautta työpaikkoja. Mieletstäni sitäkin pitäisi painottaa kun päätöksiä tehdään.

TLDR; Nykyisten eläkkeiden leikkaamiseen keskittyminen voisi korvata lähes kaikki muut leikkauskohteet.

Olen rakentanut harrastuksena selaimessa pyörivän golfpelin, Finger Golfin: https://fingergolf.app

Kentät ovat oikeita suomalaisia kenttiä, 87 kappaletta Muuramesta Nordcenteriin. Ne on mallinnettu OpenStreetMapin ja Maanmittauslaitoksen korkeusmallin ja laserkeilausaineiston pohjalta, joten väylät, greenit, bunkkerit ja puustot ovat suunnilleen siellä missä oikeastikin. Pallon lento perustuu TrackMan-mittausdataan.

Peli toimii puhelimen selaimessa ilman asennusta: lyönti vedetään peukalolla, lyönnin muoto määrää osuman. Mukana on päivän haaste (sama kolme reikää kaikille), viikoittainen seuraliiga ja tulostaulut kentittäin.

Peli on ilmainen, ei mainoksia eikä rekisteröitymistä. Suomenkielinen.

Jos oma kotikenttäsi on mukana, kerro mielellään näyttääkö se tutulta ja mitä pitäisi korjata. Pelissä on palautenappi, jolla voi ilmoittaa kentän virheistä suoraan paikan päältä.

Tekoälyn tiivistelmä, ei omaa kuratointia

Tässä on tiivistelmä Helsingin Sanomien pääkirjoituksesta:

Yhteenveto pääkirjoituksesta: Työttömyyslukeman taakse jää hyvä työllisyyslukema

Artikkelissa tarkastellaan Suomen työmarkkinatilannetta kahdesta eri näkökulmasta: työttömyyden ja työllisyyden kautta. Vaikka työttömyys on jälleen lähtenyt kasvuun, työllisyystilanne on samanaikaisesti pysynyt poikkeuksellisen vahvana.

Keskeiset havainnot ja taustat:

* Työttömyyden kasvu johtuu työvoiman lisääntymisestä: Työttömien määrän kasvu ei johdu pelkästään työpaikkojen katoamisesta, vaan siitä, että työmarkkinoille ja työnpitoon tulee yhä enemmän uusia hakijoita – erityisesti opiskelijoita, eläkeläisiä sekä maahanmuuttajia. Tilastoissa työttömäksi kirjataan jokainen aktiivisesti työtä hakeva.

* Työllisyysaste on historiallisen korkea: Suomessa on samaan aikaan suuri määrä työttömiä ja EU:n keskiarvoa korkeampi työllisyysaste. Vuoden kolmannella neljänneksellä työllisten määrä kasvoi noin 7 000 henkilöllä edellisvuodesta (yhteensä n. 2,616 miljoonaa työllistä).

* Työn laatu ja osa-aikaisuus: Osa-aikatyön määrä on kasvanut, mutta kaksi kolmasosaa osa-aikaisista tekee sitä omasta halustaan (esim. elämäntilanteen vuoksi). Lisäksi kokoaikaisten työsuhteiden määrä oli vuonna 2025 korkeampi kuin millään aiemmalla vuosikymmenellä.

* Koulutuksen merkitys: Korkeakoulutettujen työllisyysaste on erittäin korkea (88,5 %), mikä osoittaa koulutuksen antavan edelleen vahvan suojan työttömyyttä vastaan.

* Poliittiset tulkinnat: Käsitys tilanteesta riippuu usein politiikasta: oppositio painottaa kasvanutta työttömyyttä ja hallituksen kannattajat korkeaa työllisyyttä. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) mukaan tärkein uutinen kansantalouden ja ihmisten toimeentulon kannalta on kuitenkin se, että työllisyys pysyy edelleen korkealla tasolla.

Mulla on korkeakouluun liittyvä tehtävä, jossa pitää tutkia ja kirjoittaa itse valitsemastaan aiheesta. Ajattelin, että olisi kiinnostavaa kirjoittaa siitä, miten lihavuus ja ylipaino vaikuttavat lasten ja nuorten elämään sekä myöhemmin aikuisuuteen. Aihe kiinnostaa mua henkilökohtaisesti, koska olin itse kasvaessani todella ylipainoinen. Painoin melkein 100 kg, vaikka olin 165 cm pitkä. Noin viisi vuotta sitten aloin kuitenkin treenata ja käydä salilla melkein joka päivä. Nykyään olen normaalipainoinen ja lisäksi todella kiinnostunut voimaharjoittelusta ja lihasten kehittämisestä.

Kaikki, mitä kirjoitat, käsitellään tietenkin täysin anonyymisti, eikä sun tarvitse jakaa yhtään enempää kuin itse haluat.

Kiitos ihan superpaljon!!! :)

Millä ihmeellä te löydätte elämästänne iloa, semmoista joka saa sut kokemaan syyn elää.

Koitan haihduttaa pahan oloni ja kärsimykseni alkoholiin viikonloppuisin. Koitan etsiä myös aktiivisesti seurustelusuhdetta, mutta ei siitäkään tule lasta eikä paskaa.

Hei,

päätin nyt kirjotella tänne tälläsestä aiheesta. Oon siis alottanut tossa elokuussa AMK insinööri-opinnot ja kaikki rullaa hyvin koulussa. Pääsin kaikista viime kurssin aineista läpi ihan hyvin arvosanoin ja kavereitakin on koulussa, joiden kanssa tulee oltua tunnilla ja käytyä syömässä yms.

Olin armeijan jälkeen 1.5 vuotta ns. "välivuodella" jolloin sain vain olla kotona ja tehdä mitä huvittaa ilman aikatauluja tai pakollisia menoja. Oon kuitenkin onnellinen, että nyt on koulupaikka ja saa edistettyä omaa tulevaisuutta, eikä tarvi vaan istua kotona selaamassa puhelinta tai pelaamassa tietokoneella.

Kuitenkin aina, kun tiedän, että seuraavana päivänä on koulua, on jotenkin haikea fiilis ja koko päivä on ns. "pilalla", kun tietää, että pitää mennä aikaisin nukkumaan tiettyyn aikaan, jotta saisi 7 tuntia nukuttua ja tietää, että aamulla kello soi ja on pakko lähteä ajamaan kouluun. En tiedä mistä tää johtuu, ehkä jotenkin outoa, kun on nyt pakolliset aikataulut ja oon "menettänyt" sen vapauden mitä oli välivuotena?

Kuulostaa varmaan tosi typerälle tällänen, mutta tälläset fiilikset itellä on aina, kun vaikka viikonloppu loppuu ja koulu alkaa tai on joku pidempi loma tai vapaa ja sitten taas kouluun takaisin.

Jos olis halukkuutta saada myös omaan kotiin metsänhenki niin laittakaa viestiä 😁

Helsingin kaupunginhallituksen valtuustoryhmät kokoomus, sosialidemokraatit, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP ovat päässeet sopuun kaupungin ensi vuoden talousarviosta.

Pormestari Daniel Sazonovin (kok.) talousarvioesityksessä ensi vuodelle keskeisimmät panostukset kohdistuvat peruskouluun ja lasten lukutaitoon, perusterveydenhuollon hoitoon pääsyn nopeuttamiseen sekä naapurustojen yhteisöllisyyteen.

Veroprosentit pysyvät ennallaan. Kunnallisvero pysyy 5,3 prosentissa ja kiinteistöverot lain sallimalla alarajalla.

Talousarvio vaatii vielä kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksynnän.